Hauhon Sisu ry:n varhaishistoriaa
Hallinto
Sodanjälkeisen Suomen jälleenrakentamisen aikana muuan hauholainen nuorehko mies oli eräänä päivänä palaamassa opiskelupaikkakunnalta kotiin viikonvaihteeksi. Sodassa hän oli menettänyt nuoruutensa ja terveytensä, mutta elämänhalu oli vahva. Hän pysähtyi katselemaan kuinka kotitien varressa sijaitsevalla suojeluskunnan entisellä urheilukentällä oli nuoria poikia kisailemassa. Hän oli itse jäänyt vaille tätä ehkä hyvinkin kiinnostavaa leikkiä, sillä isänmaa oli kutsunut hänet ja monet muut nuorukaiset tärkeämpään tehtävään. Koska hän oli ajattelevaa ja asioihin paneutuvaa laatua, niin hän päätti että näille ja monelle muulle nuorelle on taattava parempi elämä kuin mitä hänen sukupolvellaan oli ollut. Hänpä perustaa Hauholle urheiluseuran. Ja niin tehtiin. Elettiin ensimmäistä rauhanvuotta, 1945. Siitä alkoi Hauhon Sisu ry:n toiminta.
Sisun ensimmäinen puheenjohtaja oli kapteeni Hietanen. Oli hänellä ristimänimikin, Mikko, mutta kapteeni Hietasena häntä puhuteltiin ja tällä nimellä hänestä puhuttiin. Elettiin sodanjälkeistä aikaa ja sotilasarvot olivat vielä tärkeitä. Muutamien sodankäyneiden miesten kohdalla niitä käytettiinkin, vaikkei sillä asialla kovinkaan suurta merkitystä ollut. Mikko Hietasen jälkeen historiikin käsittelemänä aikana ehti puheenjohtajana toimia 10 henkilöä, heistä yksi nainen. Ensimmäisenä sihteerinä toimi Aino Vainio ja hänen jälkeensä vuoteen 2005 9 muuta henkilöä, 6 miestä ja 3 naista. Sihteereistä on ikiajoiksi jäävä mieliin Jussi Salminen (1920-2001), joka antoi koko aktiivielämänsä Sisun käyttöön vaikkei itse urheilua harrastanutkaan. Sisu oli hänen perheensä.
Jussi Salminen ja Paavo Toivonen tutkimassa hyvin
menneen kauden tilastoja.
Keskusjärjestön valinta
Sisun pitkäaikaisimmalla sihteerillä oli haave, utopia. Hän tulisi tekemään parhaansa että uusi urheiluseura saisi joukkoihinsa kaikki hauholaiset yli kaikkien rajojen. Hauholla oli toiminut useita pieniä urheiluseuroja, jotka aatepohjansa mukaan kuuluivat joko SVUL:n tai TUL:n joukkoihin. Tästä keskusteltiin Hauholla aika paljon, mutta päädyttiin siihen, että liitytään SVUL:n jäseniksi, koska sitä kautta olisi paremmat valmennusmahdollisuudet. Päätös oli omiaan hajaannuttamaan hauholaista päätöksentekoa, niin että vuodesta toiseen asiasta taitettiin peistä. Mutta sihteerin alkuperäinen toive toteutui. Jäseniksi alkoi tulla nuoria ja heidän vanhempiaan kaikista kansalaispiireistä. Hauhon Sisusta tuli kaikkien hauholaisten ikioma urheiluseura.
Harrastuslajit
Toiminnan ensimmäiset urheilulajit olivat hiihto, suunnistus, yleisurheilu ja palloilu. Lajit lisääntyivät vuosittain, joskin Hauholla ei noin vain otettu uutta lajia mukaan ennen kuin nähtiin kuinka kestävästä innostuksesta kulloinkin oli kysymys.
Sisun päälajiksi valikoitui hiihto, joka paitsi arkisen tarpeen vaatimana liikkumiskeinona oli myös harrastuslajina varsin vanha. 1910-luvun alkupuolella toimi Hauholla Sisun edeltäjänä urheiluseura Hauhon Nousu. Sen kilpahiihtäjät voittivat seuransa omaksi Kalvolan Maljana tunnetun komean kiertopalkinnon voitettuaan vuosina 1914-1917 seurojen välisessä joukkuekilpailussa. Kalvolan Malja koristaa edelleen Hauhon Sisun palkintokaappia Hauho-talon Sisu-kabinetissa.
Hiihto säilyi vastaisinakin vuosina Sisun päälajina aina 1950-luvulle asti. Hiihtokilpailuja järjestettiin ahkerasti, joka kylällä oli omat kilpailunsa, ja naapurikuntien urheiluseurojen välisiä kisoja järjestettiin vuosittain. Hämeen Viestiin, joka tunnetaan osana valtakunnallisesti hiihdettävää maakuntaviestiä, osallistuttiin vuosittain aina vuodesta 1958, aikaisemminkin jo, mutta asiakirjatiedot alkavat vasta mainitusta vuodesta.
Myös mäkihyppyä ja yhdistetyn hiihtoa harrastettiin aikaisempina vuosina sekä Kirkonkylällä että Kokkilan-Juntulan tienoilla, näissä kylissä oli hyppyrimäki. Hauholta Kalevainmäestä hyppäsi valtakunnankuuluisuuteen hyvä mäkihyppääjä ja yhdistetyn hiihtäjä Heikki Kantola, joka sittemmin urallaan päätyi ensin olympiavalmennettavaksi ja myöhemmällä urallaan olympiavalmentajaksi.
Hiihdon suomenmestaruuksia kertyi Sisulle vuosien kuluessa useita, eri sarjoissa. Osallistuttiin myös vuosittaisten laturetkien, nimeltään Hauhonselän hiihto, järjestelyyn, joissa Sisun panos oli merkittävä sekä järjestäjänä että osallistujana. Oli monia vuosia jolloin Sisu oli yksinään koko laturetken järjestäjänä.
Hauhon Sisun jukolajoukkue Tampereella 1986.
Sijoitus 15. Joukkueessa juoksivat: Atso Jalli,
Jukka-Pekka Rantio, Kari Silokangas, Veli-Matti Rantio,
Kimmo Silokangas, Erkki Paananen ja Veli-Matti Heikkilä.
Suunnistus tuli Sisun lajivalikoimaan jo perustavassa kokouksessa 1945, koska sitä pidettiin erinomaisena maaseudun urheiluseuran toimintamuotona. Lajin alkuunlähtö Hauholla oli kuitenkin nihkeätä, sillä vasta keväältä 1955 löytyvät suunnistuksesta ensimmäiset asiakirjamerkinnät. Kukaan ei varmaankaan osannut kuvitella että suunnistuksesta aikanaan oli tuleva Hauhon Sisun lippulaiva, seuran näkyvin ja tunnetuin urheilulaji. Silti järjestettiin säännöllisesti suunnistuskilpailuja eri puolilla pitäjää, vaikka osanottajia oli niukanlaisesti. Ensimmäiset oikeat suunnistuksen arvokisat järjestettiin Hauholla, kun Sisu sai järjestettäväkseen SVUL:n Hämeen piirin vuoden 1961 mestaruuskilpailut. Sen jälkeen suunnistus alkoi saada kannatusta pitäjässä. Sisun suunnistajat alkoivat ennen pitkää saada mainetta myös mainioina kilpailujen järjestäjinä. Jonkinlaisena selityksenä tähän lienee se, että seurassa alettiin varsin varhain ratamestarikoulutus, ensin oman väen kesken mutta tämäkin toiminta laajeni niin että käytettiin SVUL:n Hämeen piirin kouluttajiakin apuna.
Ensimmäiset SM-tason suunnistuskilpailut Sisu sai tehtäväkseen järjestää 1980, jolloin yösuunnistuksen SM-kilpailut juostiin Hauholla. Kilpailijoita oli 872. Myöhemmin järjestettiin muitakin vastaavan tason kilpailuja. 1972 seura siirtyi ensimmäisen kerran valioluokkaan.
Sisun suunnistajat osallistuivat monin edustajin eri SM-kilpailuihin, mitalisijoja kertyi vuosien mittaan toinen toisensa perään, kaikissa sarjoissa. Hauhon Sisu ja siinä sivussa myös vanha kulttuuripitäjä Hauho tuli laajalti tunnetuksi.
Sisua perustettaessa pidettiin itsestäänselvyytenä, että yleisurheilu tulisi olemaan mukana uuden urheiluseuran toimintamuodoissa. Aikojen alusta alkaen on nuorilla ollut tarve keskenään kilpailla siitä, kuka juoksee nopeimmin, kuka hyppää pisimmälle tai korkeammalle tai heittää kilpailuvälinettä kauimmaksi. Yleisurheilu olikin pitkään Hauhon Sisun valtalaji. 1960 valmistui Kirkonkylän keskusurheilukenttä, josta samalla alkoi varsinainen hauholaisen yleisurheilun kukoistuskausi. Monenlaisia kilpailuja järjestettiin vuosittain.
Varsinaisia suuren luokan yleisurheilutähtiä ei Sisu riveistä lähtenyt, mutta hyviä tuloksia kirjattiin monen urheilijan kohdalla. Yksi pikajuoksija kuului jonkin aikaa 1950-luvun loppupuolella SVUL:n maaotteluvalmennettaviin.
Kilpailutapahtumista ovat mieleen ja asiakirjoihin jääneet seuraottelut seudun urheiluseurojen välillä, joissa Sisu usein kunnostautui, ja erityisen suosittu oli 1953 ensimmäisen kerran Hauhon Juoksuksi nimetty maantieviesti, aina helatorstaina tapahtuva. Tämä viesti juostiin kaikkiaan 17 vuotena, viimeisen kerran 1969. Tämä kisa oli Sisun pitkäaikaisen sihteerin Jussi Salmisen ideoima.
Lentopalloilijat ovat saaneet uudet oravapaidat.
Neljäntenä urheilulajina seuran perustava kokous valitsi palloilun. joka käsitti useita erillislajeja. Niitä ei tarkemmin eritelty, aika saisi näyttää mikä palloilulaji tulisi olemaan
Sisun valikoimissa. Pesäpallo oli noihin aikoihin eniten esillä vaikkei asiakirjamerkintöjä ollutkaan. Hauholla toimi sodan jälkeen Suojamäen Pallonlyöjät-niminen urheiluosasto, joka harrasti pesäpalloa ja johon Hauhon nuoret olivat ahkerasti osallistuneet. Sisun nimissä alettiin pesäpallon lisäksi harrastaa myös jalkapalloa ja lentopalloa. Erityisesti Yli-Hauhon puolella lentopallo oli voimissaan. Lentopallosta tulikin sitten sisulaisen palloilun ykköslaji, joka toimi pisimpään, vuoteen 2001 saakka, jolloin lentopallojaosto lakkautettiin ja jaoston tilillä olevat varat siirrettiin Sisun toimintaan hiljakkoin tulleen jääkiekkojaoston tilille.
Timo Heinosen tyylinäyte harjoitussalilla.
SM-hopeaa v. 1975
Painonnosto tuli mukaan siinä vaiheessa kun vuonna 1912 perustettu Ilmoilan V- ja U-seura lakkautettiin 1955 ja liitettiin Sisun alaosastona. Ilmoilassa oli jo kauan erityisesti harrastettu painonnostoa, joka jatkui myös Sisun nimissä. Painonnosto oli oivallinen lisä Sisun lajivalikoimassa paitsi omana lajinaan myös muiden lajien hyvänä valmennusapuna. Painonnostajat nostivat hauholaisen urheilun ja urheiluseuran valtakunnalliseen tietoisuuteen, kun nostajat alkoivat saada SM-mitaleja Hauholle jo 1950-luvulla.
Vuonna 1975 asetettu seuratoiminnan kehittämisryhmä päätti pitäytyä yksilöurheiluun ja niistäkin ainoina mahdollisuuksina pidettiin yleisurheilua, suunnistusta, hiihtoa ja painonnostoa. Kunnan liikuntatoimi oli jo aikaisemmin ottanut huolekseen joukkueurheilut, joissa kilpailutoiminta tapahtui koulupiirien välisinä.
Hannu Markkulan joukkoa 80-luvun loppupuolelta.
Jääkiekko Hauholla alkoi Hauhon kirkonkylän VPK:n palokuntanuorten harrastamana 1970-luvun alussa ja jatkui kymmenen vuotta myöhemmin yksityisenä harrastuksena. 1985 Hauhon Sisu otti jääkiekon omaan lajivalikoimaansa ja siitä alkaen laji on ollut mukana seuran toiminnassa.
Suorituspaikat
Seuran perustamisen aikoihin ei suorituspaikkoja ollut olemassakaan. Hiihtäjät ja suunnistajat eivät erillisiä suorituspaikkoja tarvinneet, siitä piti Hauhon monimuotoinen maisema huolen. Aika pian kuitenkin seura sai käyttöoikeuden Suojamäen urheilukenttään, samaan kenttään jonka äärelle hauholainen nuorimies aikanaan pysähtyi katselemaan nuorten kisailua. Seuran perustamista seuraavalla vuosikymmenellä valmistui kunnan rakennuttama
urheilukenttä Kirkonkylän kupeessa olevaan Mäntymäki-nimiseen paikkaan, ison supan pohjalle. Paikka oli jo ammoisista ajoista alkaen ollut nuorten kyläläisten kokoontumispaikka. Sisätiloista oli puutetta, Suojamäkeen siellä sijainneen koulun tiloihin päästiin aika ajoin, ja kyläkouluillekin saatettiin päästä harrastuksen pariin. Oma urheilutalo oli tietenkin tavoitteena, ja se saatiinkin aikanaan, kun seura 1960-luvun puolen välin tienoilla sai omakseen Kirkonkylän keskustassa sijainneen
Hauhon Seurantalon. Talo muunnettiin sisäurheiluun soveltuvaksi. Painonnostajat vahvistivat osan salin lattiarakenteista, niin että painonnosto onnistui hyvin. Taloudellisesti talo oli raskas hoidettava, ja 1990-luvun puolivälissä seura möi talon Hauhon kunnalle.
Uusi urheilukenttä vihittiin käyttöön 25.9.1960.
Sama kenttä v. 2004.
Vanha seuratalo on muuttunut Sisulaksi.
Salme Pohjola
Lyhennelmä Hauhon Sisu ry:n historiikista 1945-2005, ilmestynyt 2005 ja kirjoittanut Salme Pohjola. Kirjaa on vielä jonkin verran saatavissa hintaan 20 euroa, Sisun toimijoilta ja kirjan tekijältä. Jokainen euro joka kirjamyynnistä kertyy, käytetään urheilutoiminnan rahoittamiseen.