HAUHON SISU

Vuodesta 1945

 

Säännöt

Hauhon Sisu ry

Toimintasäännöt

1§ Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli

Yhdistyksen nimi on Hauhon Sisu ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistyksen toiminta-alue on Hämeenlinna. Yhdistys on perustettu toukokuun 20 p:nä 1945 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.

2§ Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto- kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3§ Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen

  • kilpailutoimintaa
  • koulutustoimintaa
  • valmennus- ja harjoitustoimintaa
  • nuorisotoimintaa
  • tiedotus- ja suhdetoimintaa
  • valistus- ja kasvatustoimintaa
  • kuntoliikuntaa sekä
  • muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle ruumiillisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia.

2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota sekä pyrkimällä omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

4. Ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

5. Hankkimalla varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

4§ Seuran jäsenyys

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

5§ Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

6§ Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

7§ Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita. Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat:

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
  • Kieltäytyminen dopingtestistä
  • Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
  • Dopingtestin manipulointi
  • Dopingaineiden hallussapito
  • Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
  • Dopingin edistäminen

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:

  • Kilpailutuloksen mitätöinti
  • Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
  • Urheilun toimintakielto
  • Kirjallinen varoitus

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

  • Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
  • Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
  • Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
  • Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
    Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
    • Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
  • Urheiluhuijaus
    • Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
    • Tuloksista etukäteen sopiminen
  • Vedonlyönti
    • Vedonlyönti omasta kilpailusta
  • Lahjonta
    • Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
  • Sukupuolinen häirintä

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto. Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

8§ Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäseniltä kannettavien kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran syyskokous vuosittain. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä maksuja. Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

9§ Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua johtokunnan tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta

  • sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
  • seuran internetsivuilla tai
  • lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin

10§ Kevät- ja syyskokous

Kevätkokouksen asiat

1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8 Päätetään kokous

Syyskokouksen asiat

1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena
6 Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
8 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
9 Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja
10 Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuoroisten tilalle
11 Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia
12 Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
14 Päätetään kokous

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

11§ Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koollekutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

12§ Pöytäkirja

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkistajien tarkistettava. Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

13§ Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

14§ Seuran hallinto

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 4-8 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee seuran kokous hänen sijaansa, hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen toisen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

1 Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2 Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3 Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4 Vastata seuran taloudesta
5 Pitää jäsenluetteloa
6 Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9 Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10 Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
12 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13 Luovuttaa tilit tilintarkastajille/toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen kevätkokousta.

15§ Tilivuosi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

16§ Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

17§ Jaostot

Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.

18§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19§ Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

20§ Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

21§ Saavutetut jäsenedut

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.